Eripura

Helmikuussa on hiljaista

Ja vain jäljet jäävät jälkeen mörön, hiljaisen tuulen heiluttaessa hulmuavia hiuksia

Möröllä on kauniit hiukset

Mutta helmikuussa ne takkuuntuvat

ja uniset ihmiset joutuvat kampaamaan niitä

Hautautuen peittoihin ja lumeen